Uutta polkua etsimässä

Olen viime aikoina joutunut ihan pohjia ja laitoja myöten kaapimaan elämäni merkitystä, tarkoitusta ja suuntaa, kun yht´äkkisesti mikään vanha ei elämässäni enää päde. Täytin puoli vuotta sitten 60 vuotta, työuraani on muutama vuosi ehkä jäljellä, aviomieheni vaihtoi minut toissa kesänä paljon, paljon nuorempaan versioon, oman ikääntyvän ruumiini ongelmat huolettavat ja mieleni maisemat ovat harmaat. Lapseni ovat tietysti jo omissa elämissään, isäni kuoli viitisen vuotta sitten ja äitini on 87-vuotias.

Nyt minulla on uusi elämä pienessä Ehtooboxissani ja yhden hengen askareet siellä. Parisuhteen loputtua piti opetella sanomaan minä me-sanan sijaan ja olemaan yksin tilanteissa, joissa ennen oli kaksin. Oli aika, jolloin ruokapöytääni istui viisi henkeä, nyt katan siihen yhden lautasen ja yhden lasin.

Tulevaisuuden suunnitelmani kytkeytyivät paljolti toiseen ihmiseen, ja kun häntä ei enää ole, pitää lähteä kulkemaan uutta polkua pitkin.

Elinvoima ei ilmene ainoastaan sinnikkyytenä vaan myös kykynä aloittaa kaikki alusta.

- F. Scott Fitzgerald

Logoterapiastako vinkkejä oman tiensä etsijälle?

Olen aikaisemminkin nuoruuteni päivinä kysellyt kiivaasti tarkoituksien ja merkityksien perään ja luin silloin logoterapian isän, itävaltalaisjuutalaisen Viktor E. Franklin teoksen Ihmisyyden rajalla. Siinä hän käsittelee kokemuksiaan keskitysleireiltä omasta itsestään sekä myös logoterapian periaatteista käsin. Hän oli jo ennen sinne joutumistaan kehitellyt teoriaansa.

 Viktor E. Frankl 26.3.1905 - 2.9.1997

”Logoterapian ydinajatuksena on, että ihminen tarvitsee tarkoituksen elämälleen. Tarkoitukseton elämä on tyhjää ja ajaa ihmisen mielettömyyteen, maisemaan jossa ihminen on keskellä autiota hedelmätöntä maata ilman merkitystä. Logoterapiassa on puhuttu tarkoituksesta pian sadan vuoden ajan, yhtä pitkään logoterapeutit ovat nähneet tarkoituksen puutteen yhtenä tärkeimmistä syistä masennukselle ja tyhjyyden kokemuksille, jotka johtavat helposti itsetuhoisuuteen ja passiivisuuteen.”

http://www.logoterapiayhdistys.fi/kuka-sina-haluat-olla/

Viktor löysi keskitysleirillä oman tarkoituksensa perheestään, jonka hän toivoi näkevänsä vielä. Rakkaudesta siis. Leiriltä vapauduttuaan hän sai kuulla vaimonsa, lapsensa ja vanhempiensa kuolleen. Silloin hän menetti elämäntarkoituksensa ja kävi lähellä itsemurhaa, mutta hän asetti kuitenkin itselleen uuden tarkoituksen. Se oli logoterapian kehittäminen ja työn esittely kirjassa Olemisen tarkoitus.

     Auschwitzin uhrien silmälaseja.

"Fyysinen kipu ei ole pahinta, vaan henkinen tuska, joka johtuu sen kaiken epäoikeudenmukaisuudesta ja kohtuuttomuudesta/järjettömyydestä."

No, nämä omat murheeni pienenivät melko lailla, kun löysin tuon silmälasikuvan. Franklin ihmiskäsityksen mukaan ihminen on fyysis-psyykkis-sosiaalis -tyypin lisäksi henkinen olento, joka ei ole vain geeniensä ja ympäristönsä "uhri", vaan hänellä on mahdollisuus vapaaseen valintaan. Hän voi valita, kuinka suhtautua elämänsä tapahtumiin. Franklin ajatuksen mukaan keskitysleirillä selvittiin henkisen voiman avulla sen jälkeen, kun fyysistä ja psyykkistä voimaa ei enää ollut jäljellä. Viktorin kollega Sigmund Freud näki ihmisen viettiensä, libidon ja egovietin, ohjaamana oliona. Alfred Adler puolestaan keksi alemmuuskompleksin, joka johtaa pätemisentarpeeseen ja valtaviettiin, joka ohjaa ihmisen toimintaa.

https://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaalipsykologia/freud.html

"Logoterapian ihmiskäsityksessä henkinen tarkoittaa vapautta ja vastuuta, eettistä omaatuntoa ja tahtoa tarkoituksen löytämiseen jokaisessa elämäntilanteessa. Henkisyydellä tarkoitamme sitä, että voimme ottaa kantaa elämän faktoihin", sanoo Logoterapiainstituutin kouluttaja ja logoterapeutti LTI Pirjo Möller.

Logoterapiassa ajatellaan olevan kolmenlaisia tarkoituksia:

1. Laajempi elämän tarkoitus, jota emme ehkä aina ymmärrä, mutta joka on syytä hyväksyä faktana. 2. Pitempikestoinen, elämänvaiheittainen tarkoitus, esimerkiksi ”nyt olen nyt koululainen”, sitten "nyt käyn työssä"...jne.

3. Hetken tarkoitus, joita tarjoutuu monta kertaa päivässä, kun joutuu tekemään valintoja.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/23/kadonneen-tarkoituksen-metsastys

Logoterapian tärkeisiin käsitteisiin kuuluvat myös ihmisen arvot. Jos elämässä on paljon asioita, jotka ovat ristiriidassa omien arvojen kanssa, niin seurauksena on henkistä pahoinvointia. Työpaikalla, parisuhteessa ja muissa ihmissuhteissa voi törmätä arvo-ongelmiin. Viime aikoina on julkisuudessa ilmoittautunut kansalaisia, jotka aikovat muuttaa tai ovat jo muuttaneet Suomesta pois ahdistavan asenneilmaston vuoksi. Kuuntelin kuntavaalituloksia radiosta. Siellä kerrottiin itäsuomalaisesta kunnasta, jossa keskusta sai äänistä 40 prosenttia ja perussuomalaiset saivat 20 prosenttia. Ajattelin ihan spontaanisti, että hui, tuonne en ainakaan muuttaisi asumaan. Asuinpaikkakin voi olla siis ristiriidassa omien arvojen kanssa. Kuinkahan mahtaisi pärjätä pariskunta, joista toinen kannattaa vihreitä arvoja ja toinen perussuomalaisia? Itselläni on kokemusta seurakunnasta työpaikkana. Siellä puheet ja teot olivat niin ristiriitaisia, että en kestänyt. Lähdin pois.

Elämän tarkoituksen ihminen löytää Franklin mukaan arvojen täyttämisessä. Arvot jakaantuvat luoviin- elämys- ja asennearvoihin. Luovat arvot koostuvat kaikesta siitä, mitä ihminen tekee ja luo elämänsä eri vaiheissa. Elämysarvoja toteutetaan nauttimalla niistä positiivisista kokemuksista, joita elämä meille tarjoaa. Asennearvot puolestaan liittyvät tilanteisiin, joissa ihmistä kohtaa kärsimys, jota ei voi väistää. Silloin on kyse siitä, miten ihminen suhtautuu vääjäämättömään kohtaloon.
http://www.logoterapiayhdistys.fi/logoterapiasta-laajemmin/

Maailman rauha on minullekin tärkeä arvo.

Olin tällä viikolla yhden illan "Tutustu logoterapiaan" -kurssilla Espoon Työväenopistossa. Kouluttajana oli YTM, logoterapeutti Elina Tanskanen. Hän sanoi, että ihmisen arvot voi todeta lompakosta ja kalenterista. Se mihin rahansa ja aikansa käyttää kertoo paljon. Hän puhui myös itsen transsendenssista, joka on ihmisen kykyä suuntautua johonkin tai johonkuhun itsen ulkopuolella olevaan ja unohtaa samalla itsensä. Näin voi tapahtua esimerkiksi rakastamalla toista ihmistä, toimimalla jonkin aatteen hyväksi tai palvelemalla Jumalaa. Ihmisen onnellisuus tulee sivutuotteena silloin, kun hän suuntaa katseensa omasta navasta ulospäin. Taidankin opetella takaisin sen me -sanan minä -sanan sijaan.

Vanhaa kulttuuriperinnemaisemaa Vihdin kirkonkylässä.

Logoterapian oppien mukaan elämältä ei pidä kysyä, mitä sillä on minulle annettavaa vaan mitä minulla on annettavana sille. Kun kuuntelee, mihin elämä kutsuu, niin sieltä se tarkoitus ja merkitys löytyy. Minua kutsui tänään kaunis ilma aamulenkille. Koin elämysarvoja. Valko- ja sinivuokot tuovat mieleeni äitienpäivän. Kukat, joita olen poiminut omalle äidilleni ja joita omat lapseni ovat poimineet minulle. Keskikoulun aikaisesta kesien kasvien keräämis- ja kuivausurakasta jäi mieleeni vain yksi latinalainen kasvin nimi - Anemone nemorosa, valkovuokko. Vuokoista tulee mieleen myös Suvivirsi, joka oli minulle koululaisena lähtölaukaus kesälomalle ja nykyisin se herkkyydellään nostattaa kyyneleet silmiini. Kun lapsuudenkotiini tuli levysoitin, meillä oli ensin vain yksi sinkku-levy, jonka toisella puolella lauloi Eino Grön kevään valkovuokoista.

Ihana perustarkoitus ja -merkitys elämässäni ovat lapset perheineen, mutta tarvitsen muutakin, jotta en tukahduta heitä ryhtymällä elämään heidän kauttaan.