Vanhenemisesta

Teen ikääntymisestä empiirisiä eli kokemusperäisiä havaintoja kaiken aikaa. Peili, vaaka ja lääkedosetti sekä paukkuvat ja jäykät nivelet kertovat omalla tavallaan ajan kulumiseen liittyvistä ilmiöistä. Jotain voi myös päätellä omista lapsista, jotka ovat alkaneet näyttää oudon keski-ikäisiltä. Lisäksi olen lueskellut mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta. Opin heti alkajaisiksi, että ikääntyminen ja vanheneminen eivät suinkaan tarkoita samaa asiaa.

Ikääntymisellä tarkoitetaan kalenteri-ikää eli kronologista ikääntymistä. Se alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan.

Vanhenemisella tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä vanhenemisprosessia. Jokainen vanhenee omalla tavallaan ja omassa tahdissaan. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee sen persoonallisemmaksi vanheneminen muuttuu eli sitä suurempia erot samanikäisten yksilöiden välillä ovat. Ajatelkaapa vaikka 92-vuotiasta Siiri "Äitee" Rantasta ja kunniakierrosta Lahden kisoissa.

Biologisen ikämme näemme peilistä. Siihen liittyy fyysisiä muutoksia niin kunnossa kuin suorituskyvyssäkin sekä ulkonäössä. Biologinen vanheneminen johtuu siitä, että yhä useammissa soluissa telomeerit on kulutettu loppuun. Soluja alkaa kuolla kiihtyvässä tahdissa. Tämä näkyy ihon veltostumisena, lihaskudoksen katoamisena ja näkö- ja kuuloaistin ja elinten toiminnan heikkenemisenä. Telomeeriemme pituus alunperin määräytyy geneettisesti, mutta sen jälkeen niiden kulumiseen vaikuttavat sukupuoli, ympäristötekijät, stressi ja sairaudet. Jo kauan tunnetut  vapaat radikaalit ovat tiiviisti "salaliitossa" mukana.

Tämänhetkisen tiedon valossa arvellaan, että telomeeriensä kulumista voi yrittää  hidastaa näiden tuttujen konstien avulla.     

Sosiaalisen ikämme määrittää ympäröivä kulttuuri ja ihmiset. Jos ei toimi ikätietoisesti ikänormin mukaisesti, on väärän ikäinen väärässä ympäristössä väärissä vaatteissa puuhaamassa vääränlaisia asioita. Ympäristön mielestä siis. Itselläni on tästä aiheesta totisesti kokemusta, kun tulin liian nuorena äidiksi. Sosiaalinen paheksunta ja suoranainen hyljeksintä oli vahvaa ja henkisesti rampauttavaa. (No sanottakoon vielä, että oikeassahan he olivat, en ollut tietenkään millään mittarilla sopivan ikäinen äidiksi.)

Ageismiin eli ikäsyrjintään voi johtaa ikään liittyvät perusteettomat ennakkoluulot ja stereotypiat. Ageismi voi kohdistua kaikenikäisiin, joita ryhdytään kohtelemaan kaavamaisen ikäkäsityksen  eikä yksilön ominaisuuksien kautta. Vanhukselle huudetaan, kun arvellaan, että hän kuuro on tai leperrellään, kun arvellaan, että hän on höperö. Teini-ikäiseeen suhtaudutaan mahdollisena pikkukriminaalina. Vaihdevuosi-ikäisen naisen mielipiteet ja palautteen voi ohittaa mummokuumeen houreina. Luulenpa, kaikki me olemme kohdanneet ageismia ja harjoittaneet myös itse sitä.

Työmarkkinaikä on myös ihan jotain muuta kuin kalenteri-ikä. Kahdesta numeroin samanikäisistä toinen voi olla uraputkessa ja toinen eläkeputkessa. Henkilön osaaminen, motivaatio, suorituskyky, henkilökohtainen olemus, käytös, työkyky ja terveydentila ja muut persoonaan liittyvät ominaisuudet sekä itse työtehtävä ja jopa paikkakunta määrittävät yksilön työmarkkinaiän.

Työllistymistilastot kertovat ikääntyneiden työttömyyden lisääntymisestä. Onko heidän työmarkkinaikänsä vanhentunut vai onko ageismilla osuutensa? Vai onko kyseessä ammattitaidon vanhentuminen eikä niinkään ihmisen?

                                                          ..............................

Seuraavassa postissa pääsemme psykologiseen ikäämme. Alla olevista linkeistä löytyy esittämieni faktatietojen lähteet.

http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Virastoille_ja_laitoksille/Henkilostohallintoa_ja_johtamista_tukevat_palvelut/Johtamisen_ja_esimiestyon_tuki/Ikajohtaminen/Mita_ika_on/Monta_ikaa(45425)
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/ika_tuntuu_eri_tahtia
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96699.pdf
https://otty.tek.fi/sites/otty.tek.fi/files/eeva-leena_vaahtion_luento_20110517.pdf

Kolmas ikä horisontissa

Mitä tekisin, kun tulen isoksi?

Minä pidän opiskelusta. Tällä hetkellä minulla on meneillään Mielenterveyden ensiapu 2 -kurssi Espoon työväenopistossa ja Bloggaajan ABC -kurssi Hiiden Opistossa. Tahkosin blogiani tänään käyttökuntoon ja totesin, että ensin mainitun kurssin opit ovat tarpeen selviytyäkseni toisesta kurssista mieli vakaana. Sen verran ihmeellisiä ovat tietotekniikan tiet.

Näiden molempien kurssien käymisen motiivina minulla on horisontissa pilven lailla häämöttävä kolmas elämä eli eläkeläisnaiseus. Riippuu kulloisenkin päivän ja hetken mielen- ja terveydentilasta, näyttääkö pilvi keveältä hattarapilveltä vaiko synkeän uhkaavalta ukkosmyrskypilveltä. Eläkkeelle jääminen toisaalta houkuttaa ja toisaalta pelottaa. Mistä joudun luopumaan ja mitä saan tilalle?

Käymäni kurssit liittyvät eläkkeelle jäämiseen niiden antamien mahdollisuuksien vuoksi. Eläkepäivien ratoksi on mukava pystytellä blogi, jonka parissa varmasti aika kuluu ja aivot saavat mukavaa haastetta. Mielenterveyden ensiapukurssit auttavat puolestaan toimimaan vaikkapa vapaaehtoistyössä tukihenkilönä yms. Uskon puuhaavani jotain sellaista kolmannella sektorilla kolmannessa iässäni. On mahdollista, että suoritan myös Mielenterveyden ensiapu -ohjaajakoulutuksen, jolloin voin kouluttaa uusia mielenterveydenensiaputaitoisia henkilöitä.

http://www.mielenterveysseura.fi/fi/koulutukset/mielenterveyden-ensiapu

Mielenterveyden ensiaputaidot koen suorastaan kansalaistaitoihin kuuluvaksi samoin kuten ruumiin ensiaputaidotkin. Mielenterveyden ensiaputilanteisiin voi joutua koska tahansa, mutta niille on ehkä helpompi kääntää selkänsä kuin kehollista ensiapua vaativille tilanteille. Molemmilla ensiaputaidoilla voi pelastaa ihmishengen.

            Kaikenlaista siellä horisontissa siintelee.