perjantai 27. lokakuuta 2017

runoja



Siivosin kesällä arkistoja ja löysin runoja ja mietelauseitani, joita olen kirjoittanut 1980-luvun loppupuolella. Siis liki kolmekymmentä vuotta sitten. Laitan osan niistä tässä näytille. Aika on toinen ja nainen on toinen, mutta jotain ihmeen tuttua joissain asioissa on.



Natisee
nahoissaan nainen

Rakennemuutoksen mutaatio                 
uuden ajan alistumaton

Geeneissään mennyt maailma
mielessään uudet utopiat

Natisee
nahoissaan nainen

Kiirehtiessään juoksujalkaa
kohti kovenevaa näytönpaikkaa

Takanaan nyrkin ja hellan helvetti
edessään minuuttiaikataulun ja pärjäämisen pätsi.

      ***

Säilyttääkseen markkina-arvonsa
nykyaikainen nainen
tarvitsee paljon purnukoita.

Tarvitaan kosteusvoide, yövoide,
selluliittivoide, kynsinauhan hoitovoide,
silmänympärysvoide, nännipihan pehmitysvoide.     

Ikään kuin viimeiseksi voiteluksi
voitaisiin mielestäni kehitellä
persereiän perusvoide.

      ***

Nahistuvat naiset
nuutuvat nuket
       keski-iän ikeessään

Turtuessaan tyytymiseen   
tarrautuvat toiveikkaina
      jokapäiväiseen leipäänsä

Keskittyessään kaloreihin
kilojouleihin joutaviin
      jakavat elämänsä annoksiin

Pieniin mauttomiin murusiin
luullessaan liiallisen läskin
      sulamattoman selluliitin

olevan ainoana esteenä Elämälle.

      ***

Avioliiton käy usein huonosti. Puolisot kasvavat erilleen. Nainen ei enää alistu, vaan haluaa vapautta ja itsenäisyyttä. Itsenäisyyden iloa hän saa, kun täyttelee ihan itse asumistuki-, elatusapu- ja sosiaaliavustuslomakkeita asustellessaan lasten kanssa epämääräisessä lähiössä kaupungin vuokra-asunnossa. Vapauden riemua, kun perjantai-iltana saa ihan itse päättää katsooko kakkoselta Dallasia vaiko ykköseltä elokuvan. 

      ***

Erilleen kasvaminen on muodissa.
                                       
Tarkoittanee sitä, että puolisot huomaavat olevansa
erillisiä yksilöitä, eivätkä pelkkä siamilainen naimakaksikko.




Onko persoonan löytyminen mikään erikoisen  hyvä syy rynnistää avioeroon?                                                                                                                                           
                                                                                       Nainen valittaa elämänsä tyhjyyttä.   
                                                                                       Miehen vastaus kyseiseen ongelmaan
                                                                                       on noin viisitoista senttiä lihaa.

      ***

Karkasinhan minä joskus vapauteen itseäni etsimään.

Lähtiessäni huusin
Sinä olet kivirekeni
Sinua minun on raskasta perässäni raahata.

Palatessani julistin
Sinä olet peruskallioni
Sinuun minun on hyvä nojata.


      ***


Uskottomuus.
Pelkurin pakoa taistelukentältä.         

      ***

Uskottomuus.
Utopiaa apatiaan.

      ***

Alussa oli ihastus.
Lopussa oli vihastus.
Välissä koko elämä.

      ***

Kätesi viileys kananlihaani vasten sai minut huomaamaan,
että yhteinen verenkiertomme oli lakannut.

      ***

Tuhon taustalla
tuttuuden tuoksu
tapahtumien tavallisuus
tapojen tappavuus
Tyhmyys. Typeryys.

      ***

Onko miesaines huonontunut,
kun nainen on alkanut korvata
laatua määrällä?

      ***

Kertakäyttöisen ihmissuhdeketjukirjeen
postimaksut ovat korkeat.

      ***

Liian varhain tytöt nykyään
siirtyvät leluista kaluihin.
Pitävät sitten kaluja leluinaan.

      ***

Naisen ainoa painoarvo                                                 
on oikeastaan panoarvo.

Painavan naisen panoarvokin on huono.

      ***
                                                                                                         

Kaljakuppilassa                                                                           
kestokoviksesta pysyväispehmoon                             
     
Miehiä kaikki tyynni
itkemässä taluttajaa, taltuttajaa

Joka tapauksessa jonkinlaista
femme fatalea, pystyssä pitäjää

Joka kantaisi kaljatuopin pois ja
antaisi ainaisen rauhan.

      ***




                                                            En huoli suitsia suuhuni
                                                            en satulaa selkääni.

                                                            Jos pysyt kyydissäni ilman niitä
                                                            lupaan Sinulle riemukkaan ravin.

                                                                  ***



6 kommenttia:

  1. Onpa aarteita tärkeistä elämänvaiheista! Voi tutustua itseensä uudelleen, muistaa tuntojaan ja kamppailujaan. Minua miellyttivät erityisesti uskottomuusanalyysit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annikki. Muistan, että kolmisenkymmentä vuotta sitten pohdiskelin aika paljon naisen roolia siinä valossa, että kaikissa asioissa ei menty välttämättä hyvään suuntaan tai se loikka omien äitien elämästä oli liian suuri ja tapahtui liian nopeasti. Meissä eli ne vanhat vaatimukset ja arvot samaan aikaan, kun uusi aika vyöryi päälle. Vanha kunnon "matmamma" ja uusi uraputkinainen samassa naisessa.

      Poista
  2. Loppujen lopuksi hirveän vähän asiat muuttuvat, tuo nro.2 on edelleen täysin samalla tavalla, ehkä vieläkin överimpi. Enää ei riitä rasvat ja hoitaminen, nyt pitää olla lisäkettä, pistosta, kestovärjäystä, loputonta korostamista ja häivyttämistä. Nykyään on jopa peräreiän vaalennusta saatavilla. :D

    Ihanasti kirjoitat.

    T: Krista
    http://vuorellakasvavapuu.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi viivästynyt vastaus. Kiitän sanoistasi, on mukava huomata, että vanhat tekstit vieläkin voivat olla osuvia. Tuolloin ei tosiaan ollut tuota peräaukon vaalennusta. Karmiva ajatus.

      Poista
  3. Kiitos upeista runoista! Pystyin eläytymään niihin täysin rinnoin :) On todellakin lahja ilmaista syviä mietteitä muutamalla täydellisesti rakennellulla lauseella.

    T Eija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyydän anteeksi myös Sinulta myöhästynyttä vastaustani. Kiitän paljon sanoistasi. Ihanaa, jos pystyit eläytymään niihin. Silloin tiedän, että en ihan yksin mieti niitä ja näitä.

      Poista