sunnuntai 4. helmikuuta 2018



Uutisaiheet soljuvat silmien ohitse ja kulkeutuvat korvasta sisään ja toisesta ulos katkeamattomana virtana. On vaikeaa pysähtyä yhden asian ääreen ja pureskella sitä kunnolla tai ottaa selvää, onko uutinen edes totta. Pelkästään kotimaan tapahtumien seuraaminen vie voimat, saati sitten jos yrittää seurata edes murto-osaa maailman tapahtumista. Äkkiä on nupissa tungosta.

Kulunut viikko on ollut täyteläinen. Saulin vaalit ja Jenni, Lennu sekä pikkujannu. Aktiivimalli ja mielenilmaus lakkoineen sekä hunajaa pissivä Antti Rinne. Suuriegoiset Paavo Väyrynen ja Donald Trump. Nousiaisten vesipöpö, Ruotsin lumimyrskyn kuolonuhrit ja ampumista Italiassa. Heikki Hurstin leipäjono ja Törky-Törhönen. Kaiken kukkuraksi omassa asuinkunnassani tapahtui hyvin surullinen ja traaginen liikenneonnettomuus.

Siinä noin viikon uutiset selkokielellä ilman viittoilua.

Presidentillä ei ole sisäpoliittista valtaa, hän on Suomen pr-mies Jenneineen, joten on ihan ymmärrettävää, että henkilövaalituloksessa ei näkynyt kannanottoa maan hallituksen toimintaan ja päätöksentekoon. Kannanotto tuli päivä presidentin virkaanastumisen jälkeen. Suuresta mielenilmauksesta ja poliittisista lakoista sai sellaisen vaikutelman kuin jengi ei olisi oikein tyytyväistä.
Yleislakko vuonna 1956
                                                 Saulilla oli onnekseen muita kiireitä.


Ylen vaalikyselyssä Saulilta tuli eräs mielenkiintoinen vastaus. Ehdokkailta kysyttiin, onko Suomessa liian suuret tuloerot. Niinistö oli ehdokkaista ainoa, joka vastasi, että ei ole. Hän täsmensi vastaustaan sanomalla, että on ihan oikein, että ahkeruus ja koulutus näkyvät tuloissa.
https://yle.fi/uutiset/3-10029506

Presidentin ajatus kuten hänen entisen puolueensakin aatemaailma edustaa osaksi ns. meritokraattista mallia, jossa Wikipedian mukaan ”yhteiskunnat, valtiot ja organisaatiot painottavat todistettua osaamista, koulutusta ja pätevyyttä yhteiskuntaluokan, kansallisuuden tai sukupuolen sijaan. Meritokratiaan liittyvät keskeisesti tutkintotodistukset ja tutkintovaatimukset, joiden avulla kyvykkyyttä pyritään mittaamaan objektiivisesti. Kokemus on myös meriitti. Meritokratian termiä on alun perin käytetty kielteisessä merkityksessä kuvaamaan yhteiskuntaa, jossa yksilön asema määräytyy kilpailun kautta (katso sosiaalidarvinismi), mutta monet pitävät käsitettä myös myönteisenä”. Sosiaalidarvinismin kannattajiin kuului muuan Aatu Saksasta. Vammaiset, psyykkisesti sairaat ja muutoin hyödyttömät ihmiset hän pisti häkäpönttöajelulle. Ei heidän tarvinnut olla edes juutalaisia. Meritokratiassa entisen sääty-yhteiskunnan aatelisten paikan ottaa älykkäimmät ja "laadukkaimmat" ihmiset ja alimpaan kastiin jäävät pienemmän älykkyysosamäärän omaavat ja muutoin laaduttomat esim. vammaiset ja sairaat ihmiset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Meritokratia

Presidenttimme ei tietenkään ole sosiaalidarwinismin saati sitten Aatun kannattaja, vaan hän kannattaa lämpimästi mahdollisuuksien tasa-arvoa, (https://www.kokoomus.fi/tag/mahdollisuuksien-tasa-arvo/), joka tukee oman onnensa seppä -ajattelua, mutta onko hän sitä mieltä, että pienituloiset ovat laiskoja ja tyhmiä ja siten ansaitsevat kohtalonsa Hurstin hurskaassa huomassa? Uudenvuodenpuheessaan vuonna 2013 hän totesi:
"Kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on myös työn tavoittelu. Sen sijaan vaikeaa on ymmärtää sitä ajattelua, että tämä olisi oleskeluyhteiskunta, jossa tietoisesti jätetään omat mahdollisuudet käyttämättä ja odotetaan muiden kattavan pöydän."
Sauli tietää, mistä puhuu, sillä hän ei ole jättänyt omia mahdollisuuksiaan käyttämättä. Olisiko kenen tahansa mahdollista päästä presidentiksi?
Tietysti, kenen tahansa, mutta ei kaikkien, sillä vain yksi presidentti kerrallaan pääsee virkaan ja mahdollisuus hakea duunia on vain kuuden vuoden välein. Sadan vuoden aikana Suomessa on ollut vain 12 presidenttiä. Suomalaisista siis melko suuri osa on ollut olematta presidentti. Uskon, että Suomen maasta löytyisi monta aivan yhtä hyvää presidenttiä kuin hän. Paremmin koulutettuja, älykkäämpiä, komeampia, sanavalmiimpia, paremman kielitaidon omaavia, söpömmän koiran omistajia jne. Hänellä on ehkä ollut enemmän pyrkyä ja hinkua sekä työntöä että vetoa kuin jollain toisella. Myös rikkaita tukijoita, jotka mahdollistivat ensimmäisissä presidentinvaaleissa komeat Työväen presidentti -kampanjat. Hän tarvitsi omien tasa-arvoisten mahdollisuuksiensa hyödyntämiseksi selvästikin ns. hyviä veljiä ja rahaa. Sauli on ollut ahkera oman onnensa seppä, jolla on ollut myös toisten takomaa onnea matkassa.
Edellisissä vaaleissa hän voitti rinnan mitalla Pekka Haaviston. Jennin rinnan mitalla, sillä Pekan puolisolla ei ole rintoja laisinkaan ja se oli ja on edelleen liikaa Suomen kansalle. Jenniä sopivampaa rinnanmittaa ei Saulilla voisi olla. Oliko siinäkin siis tuuria, että hänen ensimmäiselle vaimolleen tapahtui onnettomuus? Hirvittävä tragedia, joka saattoi presidentillisessä mielessä kääntyä hyväksi onneksi. Kauhea ajatus, mutta meidän kaikkien elämässä tapahtuu kauheita asioita, jotka ovat jälkeenpäin ajatellen kuin paikalleen lonksahtavia palapelin palasia. Jenni oli Saulin puuttuva osanen matkalla presidentiksi. Olisihan Salen ensimmäinen vaimo saattanut vaikka sanoa, että minä en ainakaan pressan muijaksi ala. Jenni puolestaan sanoi jossakin haastattelussa, että kun ”isänmaa kutsui”, hän oli valmis käymään työhön. Jennin isänmaallisuus tulee esiin myös hänen runokokoelmassaan Siellä minne kuuluisi vihreää ja maata:
 "Tahtoisin lypsää vapaita, suomalaisia lehmiä / tuntea isänmaan mullan käsissäni, ihoani vasten"
En oikein osaa kuvitella Jenniä lypsyjakkaralle, mutta Jenni kuuluu ilman muuta siihen väestönosaan, jota isänmaa kutsuu. Tietty hän on sen ansainnutkin. Hyvin koulutettu, ahkera ja tarpeeksi fiksu. Vieläpä kiltti ja lempeä, sanoo Sauli. Ei ihme, että kutsu kävi. Sekä Saulilta että isänmaalta. Kaiken lisäksi Jenni on kaunis. Luulenpa, että Saulin ja sitä kautta isänmaan kutsua ei olisi tullut rumalle tytölle.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli joulukuussa 227 000 henkilöä, joita isänmaa ei kutsu. Siis töihin. Saman tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Suomessa oli 637 000 pienituloista, joiden tulot olivat alle 60 % kansallisesta mediaanitulosta.

https://www.flickr.com/photos/museovirastonkuvakokoelmat/20709738181
Leipäjono vm. 1917 Fabianinkadulla
Helsingin Sanomat julkaisi parisen vuotta sitten laajan, 10 000 vastaajan, tutkimuksen suomalaisesta köyhyydestä. Tutkimuksessa selvisi, että rikkaat ja köyhät ajattelevat köyhyydestä täysin eri tavoin. Mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän he pitävät köyhyyttä köyhän omana syynä. Köyhät puolestaan näkevät, että merkitystä on myös yhteiskunnan rakenteilla. Vaikka köyhyydelle löytyi ymmärrystäkin, oli varakkaiden vastauksista 25 prosenttia köyhiä kohtaan vihamielisiä, vähätteleviä tai ylimielisiä.

- Halveksin köyhiä, koska heiltä puuttuvat lähes kaikki terveen ja onnistuneen ihmisen piirteet, eräs varakas vastaaja kertoi Helsingin Sanomien mukaan.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002873714.html
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015122120863436_uu.shtml

Ylen ohjelma nimeltään Perjantai kutsui köyhyyttä käsittelevään ohjelmaansa toissa perjantaina Kyösti Kakkosen, joka oli sitä mieltä, että saavat mitä ansaitsevat. Laiskat ja saamattomat. Muistattehan tämän Kyöstin, joka loi suuren omaisuuden myymällä köyhille sutta ja sekundaa, jonka valmistivat vielä köyhemmät alikehittyneissä maissa. Muistattekos myös, että Kyösti rahoitti mielellään  Kehittyvien maakuntien Suomea, joka puolestaan rahoitti mielellään vaaliehdokkaita kuten esim. Sauli Niinistöä, joka sitten puolestaan mielellään esitti Kakkoselle vuorineuvoksen arvonimeä, jota hän ei kuitenkaan saanut, kun hänen meriittinsä olivat liian vähäiset. No niin, siinä se meritokratia iski Kyöstinkin kimppuun, pelkkä raha ei riittänyt.


Eilen aamulla Ylen politiikan toimittajalta kysyttiin, että miksi työttömät, oppositio, SAK, media ym. tahot eivät puuttuneet hallituksen aktiivimalliin ennen kuin se tuli voimaan. Toimittaja vastasi, että joulukuussa kaikkia kiinnosti vain nelosoluen kohtalo. Aktiivimalli jäi sen varjoon armotta.

Jos tuo on totta, niin oikeassahan Sauli ja Kyösti ovat. Työttömät, köyhät ja tyhmät ovat kohtalonsa ansainneet. Oliko muuten sattumaa, että samana päivänä hyväksyttiin sekä uusi alkoholilaki että  laki aktiivimallista? Jos oli, niin sattuipa somasti. 








2 kommenttia:

  1. Olipa taas kunnon katsaus ja tutkielma lähdeviitteineen! Herätti ajatuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annikki! Eriarvoisuus on melko vahvasti läsnä tässä päivässä.

      Poista